TURNAUS 1/9 MYLLYPUROSSA 28.9.2003

Kauan odotettu kauden aloittava turnaus koitti viimein nälkäisille leijonille. Ensimmäisenä oli vastassa Lännenmiehet, viime kaudellakin nelosessa tahkonnut porukka. Alku olikin sitten lapsilta kiellettyä, ensimmäinen erä meni täysin vietävänä, 5-0 tuli turpaan. Harvoin on yksi erä tuntunut näin pitkältä, tuntui että viidennen maalin jälkeen olisi ollut jo loppuvihellyksen paikka. Ja tavallaanhan se olikin, ei siitä suosta oikein enää noustu. Aika epäkiitollinen oli Timonkin homma tulla uutena miehenä maalille, kun ei kentältä juuri apuja tullut. Mutta hyvin pelasi kyllä vastustaja, pallo liikkui näppärästi ja veto lähti suoraan syötöstä. Kaikki kunnia heille, toivottavasti ei vastaan tule tuon parempia...Toinen ja kolmas erä meni pitkälti samalla sävelellä, vastustaja vei ja me vikisimme. Maalitili saatiin kuitenkin avattua Jurin tavaramerkillä, "heilahtiko-maaliverkko-ollenkaan"-tykillä. Vielä toinen maali Jurille ja liuta vastustajalle ja tuska oli onneksi ohi. Lopputulos 12-2. Siitä pelistä ei ollut kyllä kuin yksi suunta. Tuskanhiki kuivattiin ja suunnattiin seuraavaan matsiin. Seuraavana vastaan asettui Rajakylän turnauksesta tuttu Merris. Alku oli jo paljon parempi, Tuomas pääsi tuikkaamaan nätin sommitelman jälkeen Kurpan syötöstä avausmaalin ensimmäisessä erässä. Vastustaja tasoitti ja meni vielä johtoonkin, mutta kuittasimme tilanteen ylivoimalla, Vesku sai ujutettua pallon rystyltä yläbyyriin. Merris meni taas edelle ihan pikkukivalla ylivoimamaalilla, mutta kunnioitettu kapteeninnehan täräytti sitten tuon ihmeellisen rannevetonsa AIVAN yläkyöstiin ja tasoissa oltiin. Kuinka hän sen teki? Tuhansia harjoitustunteja, pojat...Siinä olikin sitten ilonaiheet, tästä alkoi alamäki. Merris meni vielä johtoon ennen erän loppua ja takoi kolmannessa erässä kaksi maalia meidän nollaa vastaan. 6-3 takkiin, eikä ollut kummoinen porukka. Tämä oli kyllä ottelu joka olisi pitänyt voittaa, tämän tason joukkueilta ne pisteet on niistettävä! Ylivoima oli perseestä, maalineduspelaaminen (molemmissa päissä) oli surkeata eikä oikein mikään mennyt hyvin. Tsemppi loppui loppua kohti, kukaan ei jaksannut kannustaa kaveria vaikka juuri silloin sitä tarvittaisiin. Tämän osaa kyllä jokainen, tsempataan kaveria hyvistä suorituksista ja unohdetaan negatiivinen mölinä. Muutama maali kuitenkin saatiin, jotain sentään muisteltavaa. Seuraavaan turnaukseen jäi runsaasti parannettavaa. Näihin kuviin ja tunnelmiin...

-Il Capitano #69