TURNAUS 1/9 CAMPO CENTER 04.10.2008

Uusi kausi ja ne samat jo vuosisadan alussa vanhentuneet kujeet. Tai ainakin melkein. Oikeastaan moneen vuoteen ei ole Kamppailuleijonien pukukopin ovi käynyt näin taajaan ulospäin. Kokonainen ketjullinen hyökkäysvoimaa silppusi kesäkuussa mailansa saunan sytykkeeksi ja aloitti hyvin (huonosti) ansaitut eläkepäivät.Tällä kaudella emme enää näe Jurin pehmeitä käsiä, emmekä Jukka "Aslak" Kettusen suoraan syötöstä yläpeltiin lämäreitä. Jannen sijainnista ei ole täyttä varmuutta, mutta viimeisimpien tietojen mukaan mies asustelisi nykyään jossakin Kiinan ja Tiibetin rajaseuduilla ja elättelisi itseään riisin kasvatuksella (saa nähdä tuleeko vielä katumapäälle ja ostaa lisenssin). Samalla laitettiin myös vastuualueita osittain uusiksi. Tony koki tässä suhteessa merkittävimmän ylennyksen ja kantaa tällä kaudella pallokassin asemasta kapteenin arvostettua nauhaa. Mikko vastaa edelliskauden tapaan peluutuksesta sekä taktiikasta ja Raimo joukkueen subprime- ja finanssikriisien ravistelemasta taloudesta. Useista vahvistuksista on kuulunut huhuja, mutta yhtäkään uutta miestä en ole rivissä nähnyt.

Mutta tosiaan, yllättävän nopeasti se kausi taas kesälomien jälkeen tuli vastaan. Ennen tämän päivän matseja peluuttaja totesikin osuvasta, että näitä pelejä varten on treenattu ne kaikki kaksi pitkää harjoitusvuoroa. Ja kyllä se siltä näyttikin, että osa joukkueesta ilmestyi hallille samoissa kesälomalle päälle puetuissa hawaijipaidoissa grillikauden sinapit ja pikkelsit rinnuksilla. Mutta niillä eväillä mennään mitä reppuun on aamulla pakattu.

Menkäämme sitten varsinaiseen epistolaan, eli ensimmäisen turnauksen matseihin. Vastassa siis ennestään tuntematon Pesä-Team (PeTe) sekä liiankin hyvin tunnettu Greasers (rasvaajat, hiusvahaajat, voitelijat, löytyykö parempia suomennoksia?).

Kentälle kävellessä vähän tutisutti tieto siitä, että PeTe oli hetkeä aikaisemmin kylvettänyt vanhan tuttavamme Valttin melko perusteellisesti - ja Valttihan on ollut vuosien saatossa varsin kova pala leijonienkin hampaille. Joka tapauksessa pääsimme aika vaivattomasti peliin sisälle. Pallon hallinta oli heti alusta alkaen voittopuolisesti leijonien heiniä ja vastustajan hyökkäysyritykset vesittyivät tehokkaasti Mikon juonimaan puolustus- ja karvauskuvioon ( puhutaan tässä yhteydessä hämäyksen vuoksi vain kuviosta G4-2, jos vastustajakin sattuu näitä lukemaan.

Ensimmäistä maalia saatiin odotella x pitkää minuuttia, mutta sieltähän se sitten irtosi kuin Jutilan lavasta.

Hieman ehkä poikkeuksellisesti, lähes tulkoot puolet leijonien maaleista kirjattiin tällä kertaa puolustajien sarakkeisiin. Mistä lienevät kelvottomat vetopaikkoja saaneet, minä en ainakaan tunnusta pudottaneeni palloa pakeille vuosikausiin (muistakaa vanha ohje: puolustajat puolustaa, hyökkääjät hyökkää)?

TÄMÄ RAPORTTI ON SIELTÄ JA TÄÄLTÄ KESKENERÄINEN, VIIMEISTELTÄNEEN LOPPUUN JOSKUS JOS MUISTETAAN..

#15