TURNAUS 7/9 ESPORT CENTERISSÄ 17.02.2008
Aamuisen kankeat kellon viisarit kallistuivat vastahakoisesti osoittamaan 10:00:aa ja ruletti pyörähtää käyntiin. Toisessa päädyssä nimeltä mainitsemattoman ex-maajoukkuemiehen vahvistama AC Haki, toisessa taas kyntensä teroittanut (ja lakannut?), periksiantamattomuuden ja oppikirjamaisten peliesitysten ikoni, Kamppailuleijonat Club. Pillit suussa kaksi harmaapaitasta hemmoa ja toimitsija-aitiossa loistamassa keuhkoahtaumataudin ja 40 asteen kuumeen runtelema parivaljakko Frimodig-Timoharju. -"Hei, älä niistä siihen paperiin, se on ottelupöytäkirja".
Pelin henki oli selvä muutamassa minuutissa. Me vyörytimme peliä Hakin päätyyn ja Haki pyristeli vastaan sen verran kuin kykeni. Maali maaalilta näitä karkeloita lienee turha käydä läpi. Ottelu oli kirjava, mutta lopussa taululla seisoivat rumahkot lukemat, 12-4 Kamppailuleijonille. Mikko paukutti tehot 3+1 ja Tommi 2+2. Muut maalit jakautuivat ilahduttavan tasaisesti ainakin Villelle, Jukalle, Tonzalle, Jurille ja pahan pojan viittansa Mikalle vaihteeksi lainanneelle Arille. Unohdinko mainita jonkun sankarin?
Näin jälkeen päin arvioiden on kuitenkaan turha lähteä sytyttelemään suitsukkeita ja availemaan James Bond hengessä vuosikerran -59 Dom Perignon pulloja tämän voiton kunniaksi. Tärkeät kaksi pistettä plakkariin ja mukavasti positiivista maalieroa, joka voi kauden lopussa vielä hyvinkin ratkaista sijoja. Hyvä kuitenkin muistaa, että korkeammalla puolustusmoraalilla oltaisiin helposti voitu kuitata kahdentoista maalin ero kahdeksan sijaan. Ruusuja uskaltanee jakaa kohtuullisesta viimeistelystä, mutta risukimpun arvoisiksi laskisin ainakin tehottaman ja epävarman ylivoimapelin sekä sen tutuksi tulleen paniikin joka taas alkoi leijua vaihtopenkin yllä vastustajan kuitattua pari kavennusmaalia. Ja helpompia ja rauhallisempia syöttöjä kiitos, ei lahjoiteta sitä palloa vastustajalle.
Ja käviväthän ne jäähyaitionkin portit jossakin vaiheessa kuin saluunan ovet. Jokaisesta joukkueesta tuntuu löytyvän se klassinen pelaaja nimeltään Sama Mies, joka sikailee ja pyörii jäähyllä tämän tästä. Sama Mies oli kirjattu myös Ac Hakin pelaajaluetteloon, vaikka en nyt muistakkaan millä numerolla. Enkä tiedä onko sääntökirjan pilkkujen tulkinta varsinaisesti epäurheilijamaista käytöstä, mutta kyllä mailan mittauttaminen jonkinasteiseksi neiti-toiminnaksi ainakin voidaan lukea. Tässä kohtaa lähes suoralla lavalla pelaava Mika joutui ilmeisen oikeusmurhan uhriksi. "Teknisesti väärin" suoritettu mittaus osoitti lavan muutaman mikromillin verran ylikäyräksi ja suihkukomento viuhui. "Paha poika -tittelin" metsästyksessä Mikalle arvokkaat 5+20 jäähyminuuttia ja AC Hakille hyvä mieli.
Ja sitten alkoikin pitkähkö rupeama toimitsijapöydän takana. Leijona jos toinenkin kävi näyttämässä kyntensä kellomiehenä ja kirjurina. Kettunen oli kirjurointiin jopa niin mieltynyt, että istui pöydän takana kuin tatti ennätysmäiset neljä tuntia yhteen soittoon. Pissaaminen oli kuulema tämän jälkeen suorastaan avartava kokemus
Ja sitten viimein kuudelta illalla toinen peli ja vastassa toista kertaa tällä kaudella sivistyksen kehdon, Helsingin yliopiston urheiluseuran kasvatit eli tuttavallisemmin HUYS. Hyviä olivat tälläkin kertaa, pakko myöntää. Olivat tilanteissa heti eivätkä vasta akateemisen vartin kuluttua ja pallo liikkui mieheltä toiselle sujuvasti jämähtämättä mihinkään yliopistobyrokratian rattaisiin. Ei meidänkään peli huonoa ollut, mutta taito ja puristus ei vaan riittänyt. Muutamaa arviointivirhettä lukuunottamatta puolustuspakka pysyi kurinalaisemmin kasassa kuin aamuisessa hurlumhei-ottelussa. Väittäisin melkein, että enemmän oli nyt ongelmia pelin avauksessa ja hyökkäysten viimeistelyssä kuin oman maalin suojelussa. Ottelu HUYS:lle 4-2. Siinäkin on ehkä sen verran harhaa, että nuo meidän maalit syntyivät vasta matsin ihan loppupuolella. Ylivoima, kuusi miestä kentällä, vastustajan ote jo hieman herpaantunut ja niin edelleen. Tistysti JOS pelitempo olisi meillä ollut sama koko matsin ajan kuin viimeiset kaksi minuuttia niin...
Maku mikä päivästä suuhun jäi liikkuu siellä jossakin happaman ja makean välimaastossa, ehkä aavistuksen karvas mesimarja voisi olla oikea ilmaus. Putoamisviivan alla oleva jengi ei voi tietenkään tässä vaiheessa kautta lähteä tavoittelemaan muuta kuin voittoja. Kaksi pistettä oli kuitenkin selkeä torjuntavoitto, josta on hyvä jatkaa taistelua. Keskikastin porukat pelailivat sopuisasti ristiin joten ainakaan emme menettäneet asemia lisää. Ja ennen kaikkea, tällä kaudella ei ainakaan tarvitse enää olla toimitsijavastuussa!! Mummoa vaan sarvista kiinni ja potkurilla lumihankeen, vai miten se vanha sanonta meni...
- #15 Timpe