TURNAUS 8/9 MYLLYPURO 07.03.2009

Poikkeuksellisesti, Kamppailuleijonat julkaisee turnauksen otteluraporttinsa turnausta edeltävänä iltana. Raportin sisältö perustuu kirjoittajan ilmiömäiseen selvännäkökykyyn. Nyt puhuu Kallion oraakkeli.

6.3.2009: Ulkona +2 astetta ja taivaalta tihuttaa kevyttä vesiräntää. Kello lähestyy kymmentä Myllypurossa ja vastassa JMFC. Perhana, olemme jo kiskoneet päällemme lumenvalkoiset ykköspelipaitamme, mutta se osoittautuu virheeksi. Samaa sävyä ovat JMFC:nkin paidat ja vierasjoukkueenna kakkospaitojen sovittaminen päälle jää leijonien kontolle. Mutta se ei haittaa, oransseissa paidoissa on harvoin hävitty.Pelikellon kanssa on taas jotakin häikkää, mutta pelin aloituksesta myöhästytään silti vain 4 minuuttia. Ja jälleen kerran se on KL CLUB jota saadaan keskiympyrään odottaa. Vaihtopenkillä näkyy kaksi oranssia Gatoreidia ja yski sininen Powerrade, muissa juomapulloissa mitä sattuu.

Voitamme aloituksen ja nostamme pallon kylmänviileästi puolustuksen kautta hyökkäyspäähän. Ensimmäiset neljä minuuttia ovat meidän, mutta harmillisen tuloksettomasti. Kurvinen laitaa yhden pommin veskarin kypärään ja Mika lämmittää kiertorannarilla maalitolppaa. Mutta sitten koittaa se leijonan hetki. Tony lähtee nostamaan palloa omasta päästä, Villen tehdessä ansiokkaasti tilaa. Matala rannari siniviivan jälkeen. Vastustajan oma mies hoitaa maskin kuntoon ja sinne se maalivahdin polven kautta tipahtaa, verkon perukoille. 1-0. Ja tämä on vasta alkua. Seuraavassa vaihdossa allekirjoittanut passaa pitkän poikkikentän syötön Kurviselle, joka saa kiskot alleen, kiertää ja pussittaa rannelaukauksen pesään (käytössä se suorempi lapa). Vastustaja alkaa käydä lämpöisenä kuin hellan koukku. Pallo meidän päässä ja vastustajan numero 16 ajaa pallotonta Ramea rumasti selkään. Raimo pysyy kylmän rauhallisena ja tuomarin pillistä kuuluu vaimea vihellys. Kaksitoista minuuttia pelattu ja pääsemme ylivoimalle. Janne ja alamiehenä pelaava Mikko syöttelevät ja syöttelevät. Ja sitten, Jannen nopea kääntö keskelle. Ville on noussut tyhjään tilaan ja suupasee silmät kiinni kohti maalia. Hirveän sähläyksen päätteeksi maalille hiipinyt Tonza nostaa lopulta kolmannen reboundin sisään. Enempää maaleja ei tähän erään ehditä tehdä. "Pelataan omaa peliä ja pysytään rauhallisina, eikä mitään poikkikentän syöttöjä keskialueella", sanoo Mikko erätauolla. Fläppitaululle ei tässä tilanteessa ole tarvetta mennä.

Toinen erä alkaa kannaltamme epäonnisesti. Tulkinnanvarainen mailaanlyönti oman vaihtoaition edustalla ja Timoharju kahdeksi minuutiksi jäähypyttyyn. JMFC on pelannut ylivoimaa ennenkin. Pallo liikku sulavasti kuin raiteilla ja minuutin jälkeen on Niemen vuoro antautua. Napakka siirto oikeaan laitaan ja sieltä armoton tykki yläpesään. Tälle maalille ei kukaan olisi voinut mitään. JMFC:n mies tuulettaa lyhyellä ilmakitarasoololla (sormitus viittaa smoke on the wateriin). No kauaa ei kestä JMFC:n korkeasuhdanne kun nähdään taas perinteistä Pitkästä. Pallo haltuun omassa päässä, laidan kautta syöttö itselle vastustajan ohi, seuraavasta heittämällä ohi ja liikkeestä jokin ranteen ja lämärin välimuoto maalin alakulmaan. Siellä lepää 4-1 ja Niemi puhuu vielä itselleen syöttöpisteen. Tämän jälkeen siirrytään pelin pakolliseen hurlumhei-surffailu vaiheeseen ja maaleja taotaan tasaisesti molempiin päihin. Ensin kaventaa JMFC 2-4:ään "vahinko" reboundilla, mutta siihen vastaa leijonat heti perään kahdella häkillä. Ensin pakollinen Joensuumaali, Mikan pomppusyöttö maalin takaa kimpoaa vahingossa Timon lavasta maaliin. Ja sitten Mikko parin suunnanvaihdon jälkeen ruokkii maalin edessä kärkkyvää junnu-Johania, 6-2.

Erätauolla Nipa muistuttaa, että hyökkääjätkin voisivat välillä tulla alas ja Mikko näyttää fläppitaululla miten puolustetaan vastustajan ollessa ylivoimalla. Erätauko on lyhyt, niinhän ne yleensä ovat. Kolmas erä alkaa ja jokaisella ukolla on maali mielessään, "on niitä jo kuusi tehty, miksen voisi minäkin paria niitata". No kauan ei tarvitse odottaa. JMFC vyöryttää peliä päätyymme kuin viimeisen mahdollisuuden saaneen. Neljä minuuttia erää pelattu ja ovat ryökäleet kaventaneet jo 6-4:ään. Paniikki etenee värisevänä aaltona lehtereitä pitkin. Nousemmeko enää tästä suosta? Toisen maalin jälkeinen vaihto on kaaosta. Pallo pyörii vain ja ainoastaan meidän päässä. Vastustajat raaka-Arskan lähistöllä tippuvat yksi toisensa jälkeen laidan yli, mutta ei auta. Pallo on edelleen meidän päässä ja paniikki valtaisa. Kapteeni tekee ainoan mahdollisen ratkaisunsa, aikalisä otetaan kun kolmatta erää on pelattu 5.42.

Aikalisä kannattaa kuten aina. Hurmioitunut katsomo saa nauttia vielä kolmesta, toinen toistaan komeammasta leijonamaalista. Ensin Pitkänen päästetään yksin läpi ja hetkeä myöhemmin Tommi viimeistelee Arin ja Mikon alustaman klip klap kuvion maaliin. Peliä on itse asiassa vain minuutti jäljellä kun Timo kaadetaan rumasti avopaikassa maalin edessä. Rankkarispesialisti Tonza laitetaan pallon kanssa keskiympyrään ja mies kiittää luottamuksesta kylmäpäisellä vedolla oikeaan alakulmaan. Ottelu päättyy meidän komeaan 9-4 voittoon ja niin se vain on, että ensi kaudellakin leijonat pelaavat vähintäänkin nelosdivisioonassa. Tätä voittoa ei koskaan kukaan ota meiltä pois!!!

7.3.2009: TODETTAKOON ETTÄ ENSIMMÄISEN OTTELUN OSALTA ENNUSTUS OSUI OIKEAAN VAIN SIINÄ, ETTÄ VOITIMME PELIN (7-6) JA ETTÄ AURINKO EI AAMULLA PAISTANUT. NIIN JA TOKI TIETYSTI VARMISTIMME 4.DIVISIOONA PAIKAN ENSI KAUDELLE, KUTEN ENNUSTIN KÄYVÄN.

Jaahas, jaahas, tämä Kaneettihan pelaakin merkillisen pirteää peliä. Ei ole missään tapauksessa vastaantulija kuten JMFC. Maalivahdeilla on alkanut loma. Kohta ensimmäinen erä tahkottu ja pallo on pyörinyt enimmäkseen keskialueella. Hyökkäykset eivät ota luonnistuakseen kun kummankin joukkueen puolustuspeli on tarkkaa kuin kulmakarvojen nypintä. Pakit korjaavat pitkät pallot puolin ja toisin ja keskialueelta ei ainoatakaan pallon mentävää raidetta. Pilli soi ja ensimmäinen erä on päättynyt. 0-0 ja maalivahtien torjunnat laskettavissa yhden käden sormin, onhan ollut vallan merkillinen erä.

Mutta mikään asetelma ei ole ikuinen. Tasapäinen taistelu on herättänyt kamppailuleijonissa ennen näkemättömän raivon. Kun näyttäviä syöttömyllyjä ei päästä rakentamaan on todellinen tilaus tahtomaalille. Ja sellainen tuleekin sitten viimein ajassa 6.32 toista erää. Kurvinenhan näitä tahtomaaleja osaa tehdä. Räkäpallo haltuun keskialueella ja vahvalla suojauksella eteenpäin oikeaa laitaa. Sitten käännös ja lyhyen kierron jälkeen järkyttävä rannelaukaus repun perukoille. Ainakin kolme miestä yrittää mankua syöttöpistettä mutta niitä ei nyt jaeta. Valitettavasti Kaneettia ei yhdellä maalilla vielä lakaista katsomoon. Peli jatkuu tiukan puolustusväritteisenä. Apina on tippunut selästä mutta maalihanoja se ei saa enää tämän erän aikana aukeamaan. Pelaajien huulilla helmeilee kysymys: "voiko nelosdivari matsi päättyä 1-0".

No eihän se ole oikeasti mahdollista. Kolmanne erän alkuun Kaneetti kääntää pelissään uuden lehden. Kahvaaminen, koukkiminen, töniminen ja pään aukominen, epäurheilijamaisten keinojen valikoima on laaja ja se puree. Kovin kauaa ei mene kun ensimmäinen leijona jo lämmittää rangaistusaition jakkaroita.

Jäähyaitiosta alkavat tuolit loppua kun tutut nimet, Pitkänen ja Riman saavat seurakseen vielä Samunkin. Pari minuutti tahkotaan kolmella viittä vastaan ja vielä pari minuuttia perinteisemmällä alivoimalla. Onneksi Kaneetin osumatarkkuus on kuin peräkylän mummolla kovapanosammunnoissa.

Sitten Kaneetti tasoittaa ja tietysti se ei tapahdu meidän ollessa alivoimalla vaan vasta jälkitilanteessa, juuri kun on palattu tasaviisikoihin. Halpa maali. Matala veto maskin takaa ei jätä Nipalle mahdollisuuksia. Tämä mali jää ottelun viimeiseksi.

Olemme pelanneet historiallisen vähämaalisen 1-1 tasapelin, jolle ei osaa hurrata kuin ehkä tilastomies joka nyt pääsee helpolla. Pelit ovat ohi ja katsomon lehterit tyhjentyvät sankareiden kävellessä selkä kaarella kohti pukusuojia. Pilvet ovat väistyneet ja keväinen aurinko kimmeltelee Myllypuron hallin terassin kaiteissa. Leijona on saalistanut 3 arvokasta pistettä ja varmistanut näin jälleen kerran säilymisen nelosdivisioonassa. Nälkä on tyydytetty, mutta vain muutamaksi viikoksi. Vielä on jäljellä paperin ohut oljenkorsi pääsemisestä kolmosdivarikarsintoihin ja siitähän lähdemme taistelemaan.

7.3.2009: NO TÄMÄ ENNUSTUS SE VASTA MENIKIN PÄIN SEINIÄ. OTTELU OLI OIKEASTI RUNSASMAALINEN JA ME OTIMME PATAAN 4-7. JA KAIKEN LISÄKSI HÄVISIMME HUONOMMILLEMME. JONKINASTEINEN JÄÄHYSUMA KYLLÄ KOETTIIN, MUTTA JÄÄHYILJÖISTÄ VAIN PITKÄNEN OSUI OIKEAAN. JA OPTIO KOLMOSDIVARIKARSINNASTAKIN TAISI NYT JO KADOTA TURHAN KAUAS.

#15