TURNAUS9/9 Campo Centerissä 1.4.2006

Kolea lauantaiaamu rajakylän Campo Centerissä, tiet täynnä kuraa ja miehet valmiina kauden viimeisiin peleihin. Tätä oli odotettu eikä vähiten pelien vuoksi vaan jo valmiiksi hyvin suunnitellun iltaohjelman vuoksi. Janne oli tehnyt selväksi että saapuu ensimmäistä kertaa turnaukseen ilman krapulaa ja Vesku maalaili piruja seinille mahdollisten häviöiden aiheuttamasta putoamisvaarasta, mutta mitään ei jätettäisi arvailujen varaan. Kentälle saavuttiin hyvissä ajoin, jotta saataisiin hyvä tempo otteluun. Tosin vastustaja Greasers oli nähtävästi nukkunut yönsä hallilla, koska koko joukkue oli jo paikalla meidän saapuessa, mitäpä se heitä auttaisi? Tänään he huomaisivat KLCn todellisen tason! Jukka oli palannut ruotuun ja olikin täynnä poikamaista intoa pelaamiseen ”urheilullisen” Pohjois-Suomen loman jälkeen.. miehen oman kertomuksen mukaan takana oli miljoonia hiihtokilometrejä ja todennäköisesti myös kymmeniä tuoppeja. Mika ilmoitti aamulla sairastuneensa taudeista parhaimpaan, vatsatautiin. Näin ollen Tonza siirrettiin pakiksi ja Jukka toiseksi sentteriksi, Jurin rooliksi jäi jälleen olla ylimääräinen hyökkääjä.

Greasers oli ensimmäinen vastustaja, jolle oltiin lähes nöyryyttävästi hävitty takametsien kentillä, mutta nyt oltiin tutulla kentällä ja meno sen mukaista. Alusta asti hyökkäykset virtasivat kohti vastustajan maalia ja peli oli hyvin hallussa. Viiden minuutin kohdalla aloitettiin maalinteko kun Jannelle pelattiin paikka vetosektorille ja hyvällä viimeistelyllä ohtoon. Vastustaja sai taistelupallon onnella ja tasoitti vain hieman ennen erän loppumista, mutta pieni lohtu heille. Kaksi erää mentiin kohtalaisen tasaisesti. Toisessa erässä Vesku ja Janne taiteilivat Veskulle paikan ja jälleen siirryttiin johtoon, muutoin erässä ei tapahtunutkaan mitään. Greasers roikkui ja pelasi muutoinkin fyysisesti, mutta ei voinut paremmalleen mitään. Kolmannessa erässä alettiin laittaa niistä paikoista sisään mitä jatkuvasti oli ollutkin. Timpe lähetti loistavan syötön maalille juoksevalle Jurille joka ilmiömäisesti ohjasi yhdellä kädellä pallon verkon perukoille, tällä mies kuittasi ne jo vuosia kuuluneet ohjeet kahdella kädellä pelaamisesta. Joillain vaan on taito pelata vain yhdellä kädellä. Tästä seuraava vaihto ja Janne ja Vesku siirtelivät tällä kertaa Jannelle maalipaikan ja eihän mies siitä erehtynyt. Greasers turvautui tässä vaiheessa aikalisään saadakseen pelinsä kulkemaan, mutta eipä siitä heille apua ollut. Viimeisellä minuutilla paluumuuttaja Jukka nousi komeasti maalille kun muut oli pidettynä ja neppasi tarkan etuylänurkkalaukauksen veskarin vieläkin ihmetellessä ”kuinka se tuon teki?” Siinä pelin loppua odotellessa vastustaja pääsi laittamaan pallon kerran maaliin, mutta nopea kuitti 10 sekuntia myöhemmin lopetti viimeisetkin pyristelyt. Peli 6-2 voitto, voiton avaimet jakautuivat mukavasti eri miehille; Janne 2+1, Vesku 1+1, Timpe 1+1, Kurppa 0+2 ja tietenkin maalit mieheen tehneet Juri ja Jukka, unohtamatta hyvän pelin pelannutta Nipaa, paljon hyviä torjuntoja jotka pitivät meidät koko ajan askeleen vastustajaa edellä.

Voitosta hyvillä mielin voitiinkin nauttia aamukahvit ja odotella seuraavaa peliä, mikä olikin jo tunnin päästä edellisen loppumisesta. Kontun pojat olivat lähes kotikentällä Rajakylässä, mutta onneksi näytti heitä olevan jälleen heikonlaisesti. Ivanoffin pelätty veljespari saapuikin kentällä kunnioituksen saattamana, mutta leijonat ei helposti pelästy. Peli oli kovaa ja erittäin fyysistä mihin oltiinkin varauduttu. Ensimmäinen erä meni taistelun merkeissä ja vastustajaa tutkaillessa. Kymmenen minuutin kohdalla Ivanoffin (toim. huom. = omaa sukua Baros) nuorempi painos nousi keskelle ja veti hienolla vedolla maalin ja oltiin yllättäen häviöllä. Paikkoja oli näyttävästi läpi ottelun, mutta ei maaliin asti mennyt helposti. Kontun veskari otti monia hyviä torjuntoja, mutta lopulta ei voinut mitään kun vyörytys oli kuitenkin niin kova. Vesku aloitti Jannen syötöstä hienolla nostolla yli veskarin, mistä onkin tullut miehen tavaramerkki tällä kaudella. Jukka jatkoi hetkeä myöhemmin kovalla vedolla ja johdossa oltiin. Toiseen erään mentiin jälleen asenteella ja pallo vierikin molemmissa päissä kovalla temmolla, olo oli kuin tennisottelusta kun vaihtoaitiosta seurasi. Vastustajalle annettiin rankkarimahdollisuus kun Rame pelasti ilmasta hiutaisemalla maalin syntymisen ja otti 2 minuutin istunnon. Nipa jatkoi loisto-otteitaan ja nappasi torjunnan heikosta vastustajan yrityksestä. Jäähy kestettiin hyvin, vaikka kontun pojat kohtalaisen hyvin palloa liikuttelikin. Kurppa teki erän ainoan maalimerkinnän ja mentiin kolmanteen erään. Erä jatkui hyvin siitä mihin edellisessä jäätiin, Ramen syötöstä Kurppa teki valmiit askelmerkit tutusta tanssista ja kääntyi keskelle, laukoi ja tuuletti. Myöhemmin olikin sitten meidän vuoro yrittää rankkaria kun Kontun kotona ruoka-aikana ollut pakki seisoi veskarin alueella kun timpe laittoi vihellyksen aikana pallon maaliin. Sekaannuksen jälkeen Janne asettui vetäjän rooliin ja harhautuksen jälkeen laittoi pallon kattoon, ei maalin kattoon kuitenkaan. Vastustaja yllätti jälleen kertaalleen, mutta kaksi loppuvaiheen maalia taas piti pelin selviönä loppuun asti, allekirjoittanut ja sisäisen pistepörssin voittanut Vesku taiteilivat molemmille maalit ja kausi oli ohi. 6-2 voitto ja tilastonikkareina Kurppa 2+1, Vesku 2+1, Ville 1+1.

Kaksi voittoa, neljä pistettä ja vain neljä päästettyä maalia! Loistava kauden lopetus, puolustuspelaaminen oli hyvää ja asennetta löytyi kaikilta. Kauden tilastoista tehtyjä maaleja 114 (6.33/ott.), päästettyjä 78 (4.33/ott) ja maaliero mukavasti +36 eli kokonaisuudessaan hyvä kausi.

Oli aika siirtyä iltaohjelmaan! keilailua oli varattu Kampin uudelle areenalle, jonka jälkeen oli sauna tutussa Hotelli presidentin saunaosastolla. Keilaaminen meni kaatojen merkeissä (ainakin joidenkin osalta), kaljaa ainakin kaadettiin, keiloja jonkun verran vähemmän. Keilamestareiksi kastettiin (ehkä) Janne ja Tonza. Vesku poistui keilauksesta kotiin ”käymään”, mutta taisi emäntä laittaa oveen muutaman varmuusketjun ja lukon koska miestä ei enää tämän jälkeen nähty. Saunassa perinteiset lyhyehköt mietteet menneestä kaudesta, pääsääntöisesti kaikilla olikin positiiviset muistot suorituksista ja joukkueen tasosta. Lisää voimajuomaa kaadettiin ja Jukka toikin miehekkäästi hieman viskiä maistiaisiksi ja vauhtiin päästiin, siirtyminen tuttuun tanssiravintola Hamlettiin, jossa jälleen KLCn urokset pääsivät valloilleen. Illan loput pimeät tunnit ja muistelot löytynevät kaikkien omista päistä, jos sieltäkään, mutta hauskaa oli, taas. Viimeiseksi vielä kiitos omasta puolesta kuluneesta kaudesta, mukavaa oli jälleen pelata kanssanne ja ylpeänä kapteenin virassa pitää KLC ensimmäistä kertaa 4.divarissa ilman hissiliikettä! Kiitos ja kumarrus kaikille!

- Kari Nykänen -